GLAUKOOMAVIIKKO

Tänään alkaa maailman glaukoomaviikko. Glaukooma aiheuttaa silmien väsymystä ja kuivumista ja näköpuutoksia. Näköpuutoksia ei voida parantaa, mutta niitä voidaan ennalta ehkäistä silmätipoin. Myös kuvien silmien hoitoon on saatavissa keinokyyneltippoja.

Varaa itsellesi aika silmälääkäriltä, jos tunnet oireita. Näin voidaan ehkä välttää näönpuutokset.

Keskeistä

• Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen.
• Glaukooman syynä on usein kohonnut silmän sisäinen paine, mutta noin 30–50 prosentilla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalialueella (10–21 mmHg eli elohopeamillimetriä). Vastaavasti osalla potilaista silmänpaine voi olla koholla ilman glaukoomalle tyypillisiä vaurioita. Tässä mielessä nimitys silmänpainetauti on osin harhaanjohtava. Aiemmin glaukoomasta on myös käytetty nimitystä viherkaihi.
• Glaukooma on usein alkuvaiheessa täysin oireeton. Useissa tapauksista glaukooma löytyy silmälääkärin tarkistuksissa.
• Glaukooman hoidossa silmänpaineen alentaminen on keskeisin tekijä. Silmänpainetta alentavien silmätippojen säännöllinen käyttö on tärkeää. Riittävän varhaisella hoidon aloituksella pystytään vähentämään vakavan näkökyvyn heikentymisen riskiä.

Glaukooman yleisyys

Suomessa yli 90 000 potilasta sairastaa glaukoomaa. Suurin osa potilaista on yli 65-vuotiaita. On arvioitu, että länsimaissa vain puolet glaukoomaa sairastavista potilaista tietää sairastavansa sitä. Vuosittain glaukooma todetaan Suomessa noin 2 500:lla ihmisellä.

Yli 40-vuotiaista 1–2 henkilöä sadasta sairastaa glaukoomaa. Riski sairastua glaukoomaan kasvaa iän mukana. Vuosittain 40–49-vuotiaista yksi kahdesta tuhannesta sairastuu glaukoomaan, mutta 60–69-vuotiaista kuusi kahdesta tuhannesta.

Glaukooma on usein alkuvaiheessa oireeton, eivätkä potilaat useimmiten tiedä oma-aloitteisesti hakeutua hoitoon riittävän ajoissa. Glaukooman riittävän varhaisen toteamisen kannalta olisikin tärkeää käydä silmälääkärin tarkistuksessa 40 vuotta täytettyään sekä tämän jälkeen riskitekijöiden mukaan säännöllisin väliajoin.

(Lainaus Duodecim Terveyskirjasto)